Aluksi pöydän alaosan, jalkojen väliin tulevan sisäänpäin kaartuvan "sarjan" ulkoreunoja ohennettiin leveällä taltalla ja kavahöylällä. Kynällä hahmoteltiin isojen kourujen paikat, josta veistäminen aloitettiin. Kippurat päät, joista kaari loivenee tasaisesti. Pieniä lehtiä seuraavaksi ison kuvion sivuihin, jouhevasti alkavia, sopivasti kiertyviä, "eläviä". Mestari näytti, miten ison lehtikuvion alku tulee, jatkoin siintä, tein peilikuvaa keskiviivan toiselle puolelle. Aihion ollessa moneen suuntaan kaareva, puun syiden suunta vaihtuu myös usein kesken lehdessä olevaa kourua tai muuta kuvion osaa.
Jokaisen torstai-iltaisen veistorupeaman jälkeen aihio on hiukkasen kevyempi.
"Puu on Jurvalaasten muovaaluvahaa", sanotaan Pohjanmaalla. Ehkä se on jo sitä pikkusen meikeläiselläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti